perjantai 21. elokuuta 2009

Syystuulia

Elämäni suuret, merkittävät tapahtumat tuntuvat painottuvan aina syksyihin.

Viisi vuotta sitten tapasin mieheni, syksyllä. Neljä vuotta sitten muutimme yhteen, syksyllä. Kolme vuotta sitten menimme naimisiin, syksyllä. Kaksi vuotta sitten annoimme lapselle luvan tulla, syksyllä. Vuosi sitten hakeuduimme hoitoihin, syksyllä.

Entäs nyt? Syksy saapuu ja minä odotan, mitä se tällä kertaa tuo tielleni. Lapsettomuushoitojen ensikäynnistä on kohta kulunut kokonainen vuosi. Mihin se meni niin äkkiä...? Saimme aikaiseksi yhden ku-raskauden ja kokeilimme clomit. Siinä kaikki. Surullista.

Tämä syksy taitaa painua elämänkirjaani otsikolla: Hoidot alkavat - odotus jatkuu.
Tylsän kuuloista, ja sitä se onkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti