Tajusin taas eilen, että lapsettomuus on tehnyt huumorintajustani totaalisen kieron. Kuukausi sitten tein kuolemaa (ainakin henkisesti), kun raskaus päättyi, ja nyt hihkun onnesta, kun samaisen raskauden aiheuttama hCG on poistunut täysin elimistöstäni. Polilta tuli puhelu:
Kätilö:
- Verikokeen tulos on negatiivinen.
Minä:
- Jihuu, vihdoinkin!
Puhelun päätyttyä repesin nauruun. Tosi uskottavaa lapsen haluamista ;) Hihkutaan onnesta, kun menkat alkaa ja tuuletetaan, kun raskaustestin tulos on nega... Jep.
Toinen huvittava tapaus sattui jokunen päivä sitten, kun söimme iltapalaa. Salaatinlehtien välistä pilkottavat pienet, minikokoiset Mozzarella-pallukat saivat minut purskahtamaan nauruun, niin että pallurat lentelivät pitkin pöytää. Ilmettyjä Luge-pallukoita! Hormoonisalaattia, nam.
Muutaman päivän päästä on aika hypätä IVF-junaan. Positiivisen jännityksen voimin matkataan 1,5 kuukauden taival ja toivotaan onnen odottavan pääteasemalla. Hurjaa, taas sitä mennään!
tiistai 18. tammikuuta 2011
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
Lähestyy, lähestyy
Ouuu... enää viikko ja ollaan taas ytimessä!
Alkuviikosta hcg-tsekkaus ja loppuviikosta jarrupiikki. Lääkärimme vaihtoi jarrun hieman maltillisempaan. Viimeksi Zoladex jarrutti hormoonitoimintaa ilmeisesti liikaakin. Nyt kokeillaan Procrenia. Ja Puregonia pistelen astetta isommalla annoksella. Ehkä tämä coctail tuottaa meille supersaaliin!
Mokasin lääkkeiden kanssa. Tuuppasin Procrenin vahingossa Puregonien kanssa jääkaappiin. Procren ehti olla kylmässä 1,5 vuorokautta ennen kuin tajusin lukea pakkauksen kyljestä säilytysohjeet: "älä säilytä kylmässä". Hyvä minä. Toivottavasti en pilannut lääkettä... Täytyy mainita asiasta ajanvarauksen yhteydessä, jotta ehdin tarpeen vaatiessa hakea uuden annoksen ennen jarrukeikkaa.
Alkuviikosta hcg-tsekkaus ja loppuviikosta jarrupiikki. Lääkärimme vaihtoi jarrun hieman maltillisempaan. Viimeksi Zoladex jarrutti hormoonitoimintaa ilmeisesti liikaakin. Nyt kokeillaan Procrenia. Ja Puregonia pistelen astetta isommalla annoksella. Ehkä tämä coctail tuottaa meille supersaaliin!
Mokasin lääkkeiden kanssa. Tuuppasin Procrenin vahingossa Puregonien kanssa jääkaappiin. Procren ehti olla kylmässä 1,5 vuorokautta ennen kuin tajusin lukea pakkauksen kyljestä säilytysohjeet: "älä säilytä kylmässä". Hyvä minä. Toivottavasti en pilannut lääkettä... Täytyy mainita asiasta ajanvarauksen yhteydessä, jotta ehdin tarpeen vaatiessa hakea uuden annoksen ennen jarrukeikkaa.
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Hyviä uutisia
Sain kutsun polille jatkokeskusteluun ja hcg-mittaukseen vuoden viimeiselle päivälle. Lääkärikäynnin jälkeen olin yhtä hymyä.
Saimme luvan jatkaa uuteen hoitoon heti, kun kierto normalisoituu - toisin sanoen heti ekojen kuukautisten jälkeen. Lääkäri ei ollut niinkään huolissaan fyysisestä puolesta ja siitä, kestääkö kohtuni mahdollisen uuden raskauden pian leikkauksen jälkeen. Enemmän häntä huoletti henkinen jaksamiseni. Sain vakuutella olevani valmis ja että kriittisin surutyö menetyksen osalta on nyt tehty. Hoitajankin kanssa juteltiin ennen lääkäriaikaa pitkä käytäväkeskustelu tilanteestamme ja voinnistani. Hoitohenkilökunnan osoittama empatia tuntui hyvältä ja oli positiivinen yllätys. Vaikka julkista puolta usein parjataan, niin osataan sielläkin olla huomaavaisia ja ottaa henkiset voimavarat huomioon.
Koko käynnin kruunasi lääkärin ehdotus lääkeresepteistä; hän voisi kirjoittaa reseptit nyt heti, jotta ehdin ostoksille vuoden 2010 puolella ja saamme lääkekulut Kelan maksukaton piikkiin. Kävin samantien apteekissa ja maksoin pussillisesta lääkkeitä noin 1200 euron sijaan vain alle 40 euroa. Melkoinen säästö :)
Ja jotta päivä saisi vielä kirsikan kakun päälle: kuukautiset alkoivat heti saman iltana. Juhuuu!!! Tämä lienee tarkoittaa sitä, että hcg on vihdoin poistunut elimistöstäni ja kroppa on valmis uuteen yritykseen. Maanantaina soitan polille ja varmistan hcg-tuloksen, sen jälkeen varaan ajan jarrupiikille. Tästä se lähtee, uusi IVF-kierros!
Juuri nyt tuntuu, että onnemme on kääntynyt ja elämässä on taas jotain mitä kohti kurotella. Uusi hoito ei pelota. Edellinen IVF sujui vaivattomasti ja nyt olen saanut lääkäriltä toivoa siihen, että voin vielä joskus tulla normaalisti raskaaksi. Lääkärin mukaan olen ollut lottovoittaja, negatiivisessa mielessä. Harvoin se salama samaan paikkaan iskee, ainakaan kolmesti.
Mieheni katseli huvittuneena, kun purin apteekin kassista lääkepaketteja silmät loistaen. Näytin kuulemma pikkulapselta, joka avaa joululahjojaan.
Niinpä, alkava hoito ja sen luoma toivo saa ihmeitä aikaan.
Saimme luvan jatkaa uuteen hoitoon heti, kun kierto normalisoituu - toisin sanoen heti ekojen kuukautisten jälkeen. Lääkäri ei ollut niinkään huolissaan fyysisestä puolesta ja siitä, kestääkö kohtuni mahdollisen uuden raskauden pian leikkauksen jälkeen. Enemmän häntä huoletti henkinen jaksamiseni. Sain vakuutella olevani valmis ja että kriittisin surutyö menetyksen osalta on nyt tehty. Hoitajankin kanssa juteltiin ennen lääkäriaikaa pitkä käytäväkeskustelu tilanteestamme ja voinnistani. Hoitohenkilökunnan osoittama empatia tuntui hyvältä ja oli positiivinen yllätys. Vaikka julkista puolta usein parjataan, niin osataan sielläkin olla huomaavaisia ja ottaa henkiset voimavarat huomioon.
Koko käynnin kruunasi lääkärin ehdotus lääkeresepteistä; hän voisi kirjoittaa reseptit nyt heti, jotta ehdin ostoksille vuoden 2010 puolella ja saamme lääkekulut Kelan maksukaton piikkiin. Kävin samantien apteekissa ja maksoin pussillisesta lääkkeitä noin 1200 euron sijaan vain alle 40 euroa. Melkoinen säästö :)
Ja jotta päivä saisi vielä kirsikan kakun päälle: kuukautiset alkoivat heti saman iltana. Juhuuu!!! Tämä lienee tarkoittaa sitä, että hcg on vihdoin poistunut elimistöstäni ja kroppa on valmis uuteen yritykseen. Maanantaina soitan polille ja varmistan hcg-tuloksen, sen jälkeen varaan ajan jarrupiikille. Tästä se lähtee, uusi IVF-kierros!
Juuri nyt tuntuu, että onnemme on kääntynyt ja elämässä on taas jotain mitä kohti kurotella. Uusi hoito ei pelota. Edellinen IVF sujui vaivattomasti ja nyt olen saanut lääkäriltä toivoa siihen, että voin vielä joskus tulla normaalisti raskaaksi. Lääkärin mukaan olen ollut lottovoittaja, negatiivisessa mielessä. Harvoin se salama samaan paikkaan iskee, ainakaan kolmesti.
Mieheni katseli huvittuneena, kun purin apteekin kassista lääkepaketteja silmät loistaen. Näytin kuulemma pikkulapselta, joka avaa joululahjojaan.
Niinpä, alkava hoito ja sen luoma toivo saa ihmeitä aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)