Tajusin taas eilen, että lapsettomuus on tehnyt huumorintajustani totaalisen kieron. Kuukausi sitten tein kuolemaa (ainakin henkisesti), kun raskaus päättyi, ja nyt hihkun onnesta, kun samaisen raskauden aiheuttama hCG on poistunut täysin elimistöstäni. Polilta tuli puhelu:
Kätilö:
- Verikokeen tulos on negatiivinen.
Minä:
- Jihuu, vihdoinkin!
Puhelun päätyttyä repesin nauruun. Tosi uskottavaa lapsen haluamista ;) Hihkutaan onnesta, kun menkat alkaa ja tuuletetaan, kun raskaustestin tulos on nega... Jep.
Toinen huvittava tapaus sattui jokunen päivä sitten, kun söimme iltapalaa. Salaatinlehtien välistä pilkottavat pienet, minikokoiset Mozzarella-pallukat saivat minut purskahtamaan nauruun, niin että pallurat lentelivät pitkin pöytää. Ilmettyjä Luge-pallukoita! Hormoonisalaattia, nam.
Muutaman päivän päästä on aika hypätä IVF-junaan. Positiivisen jännityksen voimin matkataan 1,5 kuukauden taival ja toivotaan onnen odottavan pääteasemalla. Hurjaa, taas sitä mennään!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvää matkaa! :)
VastaaPoistaMuumi, ihanaa kun hoito alkaa noin aurinkoisissa tunnelmissa :-). Tulen olemaan tiiviisti mukana hengessä - ja toivon hirmuisesti onnea matkaan!!
VastaaPoistaOnnea matkaan!
VastaaPoistaMyöskin hymymaama-hymiö on ainakin minulla lapsettomuuden myötä saanut ihan uuden merkityksen; positiivinen ovulaatiotesti.