torstai 25. helmikuuta 2010

Jossittelua

Jos en tietäisi kuinka vaikeaa raskautuminen meille on...

Jos olisin innokas vauvahaaveilija, uusi yrittäjä, keltanokka näissä hommissa...

Jos eläisimme aikaa reilu 2 vuotta taaksepäin...

Jos uskoisin voivani olla raskaana...

Roikkuisin parhaillaan "Haaveilijoiden" tai "Ensikertalaisten" palstoille lukemassa alkuraskauden oireista. Tutkisin netissä raskauslaskurilla tulevan vauvamme laskettua aikaa. Surffaisin vähän väliä töiden lomassa kurkkimaan Mamaliciousin ihania äitiysvaatteita. Etsisin sopivaa menopeliä vauvallemme ja vertailisin excelillä yhdistelmärattaiden plussia, miinuksia ja hintoja. Miettisin kuinka kerron raskaudesta esimiehelleni. Odottaisin jo äitiysloman alkua ja laskisin Kelan sivuilla äitiysrahan määrää. Syventyisin kesken palaverin pohtimaan vauvamme huoneen sisustusta ja sinne sopivia värejä. Haaveilisin hetkestä, jolloin saan kertoa unelmieni uutisen miehelleni. Ahmisin kaiken tiedon, mitä käsiini saan, raskauden vaiheista aina synnytykseen saakka. Olisin onnellisen tietämätön turruttavasta surusta. En tietäisi miltä tuntuu pettyä kuukausi toisensa jälkeen.

Kaikki tuo on koettu, tunnettu ja läpi käyty. Nyt en piinaile enkä odota ihmettä. En sunnittele enkä anna ajatusten karata yhtään tätä hetkeä kauemmas. Eletään taas päiviä, jolloin voisin teoriassa odotella ensimmäisiä raskausoireita alkavaksi. Käynnissä on siis piinaviikot. Sen sijaan, että hakisin apteekista taas uuden raskaustestin kaappiin odottamaan, kääntelen malttamattomana kalenterin sivuja ja laskeskelen kerta toisensa jälkeen päiviä hoitojemme alkamiseen.

Omanlaiset piinaviikot kullakin...

1 kommentti: