Olo on vähintäänkin epäuskoinen. Harmittaa, kun koko raskausajan ihanuus uhkaa mennä ohitse pelkästään sen vuoksi etten millään tahdo uskoa olevani matkalla ihan oikeaksi äidiksi. Puoliväli häämöttää ja minä mietin yhä, onko liian aikaista alkaa hankkia tavaroita vauvalle. Vatsa pömpöttää, mutta ei sekään ole vielä kunnon raskausmaha, joka toisi konkretian tuntua tilanteeseen. Kaikesta huolimatta yritän silitellä olematonta mahaani ja odotan, että saisin vihdoin vastakaikua kosketukselle. Ensimmäisiä liikkeitä odotellessa... rv17 on käynnissä.
Elokuun lopulla on rakenneultra, jossa pääsemme näkemään Murusemme. Ja ensi viikolla on toinen neuvola, jossa toivottavasti kuunnellaan vähintään sydänääniä. Ehkä se tästä. Ja ehkä pitäisi vaan olla onnellinen, että voin hyvin eikä raskaus vaivaa millään tavalla.
Blogipohja meni taas uusiksi. En ole ollenkaan kukkaistyyppiä, joten vanha pohja sai kyytiä graafisemman ilmeen tieltä. Tuntuu heti omemmalta (onko tämä sana laisinkaan...?).
Vaikka olen edelleen vähän pihalla koko raskauden kanssa, yksi asia on kuitenkin muuttunut. Lapsettomuus tuntuu jo nyt kaukaiselta painajaiselta. Muistan lapsettomuuden aiheuttamat tunteet vain epämääräisinä välähdyksinä. Ihmeellistä, että arvet voivat parantua näin nopeasti.
Kokonaan en halua koskaan unohtaa, enkä varmaan pystykään. Matkalla oli merkityksensä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oi kun olet jo pitkällä sinäkin :) Ihanaa! Mulla alkoi joskus puolen välin ja rakenneultran jälkeen pikkuhiljaa usko vauvan tulemiseen vahvistua. Liikkeiden tuntuminen (22+0 alkaen tunsin päivittäin) varmasti auttoi siinä asiassa.
VastaaPoistaHankintoja kannattaa tehdä aina silloin kun siltä vain tuntuu. Ei ole liian aikaista, mutta ei ole vielä kiirekään.
Mun tekee mieli onnitella vielä tähän loppuun, joten: onneksi olkoon! :) Puoliväli häämöttää jo!
Hyvää loppuodotusta sinullekin :)
VastaaPoistaTutun kuuloisia ajatuksia jälleen. Noista hankinnoista sen verran, että ihan viime tippaan ei kannata jättää jos vaan mitenkään pystyy tekemään niitä aikaisemmin. Tai voihan olla, että jaksat vaikka mitä puuhastella raskauden viime metreile asti mutta itsellä tuntuu nyt, että kunpa olisin uskaltanut aloittaa vähän aiemmin. En tiennyt, että raskaus on näin raskasta :)