Palikat paikallaan

Meidän lapsessa.

Sydän, aivot, valtimo, munuaiset, selkäranka, nenä, huulet, raajat. Kaikki tarpeellinen! Ja voi miten Murunen oli kasvanut viime näkemästä - näytti jo ihan pieneltä ihmiseltä.

Rakenneultrassa selvisi myös, että istukkani on sijoittunut eteen. Hyvä tietää tämäkin. Onpahan yksi huoli ja panikoinnin aihe vähemmän, kun en turhaan kuulostele potkuja, joita istukka vaimentaa vielä jonkin aikaa.

Sukupuoltaan Murunen ei suostunut näyttämään lääkärille, mutta peukun sentään nosti pystyyn :) Pääsen ylimääräiselle lääkärikäynnille kornuraskauteni vuoksi. Kukaan ei vielä osaa sanoa, saanko yrittää normaalia synnytystä alateitse vai joudunko sektioon. Kohdun tilannetta tullaan nyt seuraamaan lähemmin.

Viime viikkoina maha on ottanut valtavan kasvuspurtin ja seuraavalla neuvolakäynnillä puntarin lukemat ovat varmaan jo reilusti uudella kymmenluvulla.

Nyt tuntuu, että on hurjasti mietittävää ja tehtävää. Ja aikaa onkin yhtäkkiä niin kovin vähän. Joulukuun alussa pitäisi jäädä pois töistä ja huolehtia sitä ennen kaikki siihen liittyvä (mikä ei yrittäjällä ole ihan yhtä helppoa, kuin tavallisista palkkatöistä poisjääminen). Vauvalle ei ole hankittu ensimmäistäkään vaatetta tai tarviketta. Ja kaikki tuki- ja vakuutusasiatkin on vielä selvittämättä.

Nyt on viimeistään aika uskoa tämä raskaus todeksi ja samantien myös se, että meille on oikeasti tulossa vuodenvaihteen tienoilla uusi perheenjäsen. Ja toimia sen mukaan :)