... viha ja katkeruus.
Nega satutti yllättävän paljon. Satutti, vaikka yritin psyykata itseni tilaan, jossa en odota tuoresiirrolta mitään. Nega satutti, vaikka luulin kokeneeni ja kestäneeni pahempaakin.
Olen joskus selittänyt silmät kirkkaina, kuinka nega on paljon helpompi kestää kuin keskenmeno tai kohdunulkoinen. Että nega ei tunnu niin pahalta, sillä mitään ei itse asiassa oteta sinulta pois - kun ei ole koskaan annettukaan. Olin niin väärässä. Otan nöyränä sanani takaisin.
Miten olen ikinä voinut unohtaa, kuinka pahalta nega tuntuu? Vai onko se aiemmin tuntunutkaan näin pahalta? Ensimmäisen IVF-negan jälkeen tiesin, että olemme vasta hoitojen alkutaipaleella. Kaikki oli vielä edessä. Nyt on kohdattu enemmän - ehkä jopa liikaa - epäonnistumisia. Jokainen epäonnistuminen ja nega ovat kuin nauloja, joita lyödään yksi kerrallaan lapsettomuuden arkkuun. Aika ja hoidot käyvät väistämättä vähiin, mitä pidemmälle mennään. Se painaa koko ajan alitajunnassa.
Mieleni täyttää nyt katkera viha. MIKSEI ME VOIDA JO ONNISTUA?!?
En vastannut eilen siskoni puheluun. En hymyillyt yhdellekään asiakkaalle, halusin heistä vain mahdollisimman pian eroon. En pysähtynyt vaihtamaan kuulumisia naapurin kanssa enkä osannut sanoa miehelle mitään lohduttavaa. Kaikki osanotot ovat yhtä tyhjän kanssa. Kukaan ei osaa sanoa oikeita sanoja. Haluan vain vihata kaikkia ja kaikkea.
Kun joulukuussa menetimme lapsenalun, oli suru musertavaa. Silloin osanottavat sanat lohduttivat ja annoin ihmisille luvan tulla lähelle, nähdä suruni ja lohduttaa. Nyt haluan vain käpertyä itseeni:
minä ja viha VS. muu maailma
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voimia sinulle *halaus*
VastaaPoistaEn voi muuta kuin toivoa että jaksatte tämänkin. Tie on itselleni myös tuttu... joskus ehkä turtuu tai sitten ei?
VastaaPoistaTiedän liiankin hyvin tunteen, kun haluaa ampua jokaisen, joka uskaltaa astua kahta metriä lähemmäs. Jokainen hyvää tarkoittava sana, tai yleensäkään mikään sana saa tunteet kiehumaan.
VastaaPoistaSilläkin uhalla kirjoitan tämän.
Et ole yksin.
Mulla on tullut kummankin negatuloksen jälkeen vihan tunteet pintaan. Kai se on niin, että kun ei ole oikeasti ollutkaan raskaana, pettymys ei niin sureta, mutta vihan ja katkeruuden se nostaa pintaan. Muistan kun tuoresiirtonegatulosten kuulemisen jälkeen joku WWF:n feissari erehtyi tulemaan minua vastaan ja yritti ottaa kontaktia. Minä suurin piirtein sähisin sille viattomalle ihmisparalle, että nyt ei kuule yhtään kiinnosta sun juttusi. Eikä todellakaan ole mun tapaista käytöstä tuo normaalisti. Olin vaan niin raivoissani koko maailmalle.
VastaaPoistaAnna vain vihan tunteiden tulla. Mä yritän ottaa osan niistä vastaan ja luotan, että kun päivät tästä kulkevat eteenpäin, jaksat taas tuntea myös toivoa. Olen kovin pahoillani tästä tuloksesta. *halaa*
VastaaPoistaVoi ei sitä hiton negaa! Niin surullinen uutinen. =( *halaa*
VastaaPoistaEiihh! :(
VastaaPoistaVoimia Muumi.
:(
VastaaPoistaVoimia sinulle *halaa hiljaa*