Eilinen sai kaikki pelot kertarysäyksellä liikkeelle. Pelkään kohdunulkoista ja keskenmenoa. Miehenikin oli todella huolissaan. Tässäkö tämä nyt taas oli? Eikö minusta ole muuhun kuin parin viikon pituiseen raskauteen?
Eilen illalla myöhään vatsaani alkoi juilia ja jomottaa. Kipu tuntui aluksi voimakkalta menkkakivulta. En huolestunut, vaan jatkoin iltatoimia. Pian oli kuitenkin vaikeaa olla pystyssä ja vatsaa poltteli supistuksenomaisesti (kuvittelen supistusten tuntuvan tuollaiselta...). Kohta en kyennyt muuta kuin makaamaan sohvalla silmät kiinni, vilunväreiden ja vatsakramppien aaltoillessa vuoronperään läpi kropan. Pahin kipukohtaus oli ohi alle tunnissa. Jäljelle jäi pelko.
Sain samankaltaisen kipukohtauksen aiemmin syksyllä, hieman ennen kuin kohdunulkoinen todettiin. Silloin alkoi vuotokin. Nyt minulla on Luget ja Zumenon yhä päivittäisessä käytössä... Ehkä ne pitävät vuodon poissa.
Tänään aioin varata varhaisultran ja vaatia pääseväni sinne jo ensi viikolla. Ensi viikolla alkaa jo kuudes viikko. Kai siellä silloin jo jotain näkyy - jos on näkyäkseen.
Nyt pettää maltti ja hermo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi sua, muumi... Uskon, että tuon aiemman kokemuksen jälkeen on melkein mahdoton pysyä rauhallisena... Vaikea kuitenkin uskoa, että Luget pitäisivät tositilanteessa vuodon poissa (kysehän ei olisi kuitenkaan menkkavuodosta). Kannattaisiko soittaa klinikalle ja jutella tilanteesta? Aika monella näkyy alkio jo viikon 6 ultrassa, joten varaisin joka tapauksessa ajan ensi viikolle. Lämmin halaus ja oikein paljon voimia (ja onnea!) tuleviin päiviin!
VastaaPoistaVoihan! Ymmärrän tunteesi todella hyvin. Mulla oli tämän onnistuneen raskauden alussa myös voimakkaita kipukohtauksia ja kyllä pelotti. Mutta kaikki oli kuitenkin hyvin. Rv 6+ pitäisi jo jotain kyllä näkyä, mutta nämähän on aina niin yksilöllisiä juttuja, että eihän sitä koskaan tiedä. Varhaisultraahan suositellaan vasta siinä seitsemän viikon kohdalla. Meille kuului Naistenklinikalla hoidon osana varhaisultra tasan rv7+0, mutta kyllä odottavan aika oli pitkä sinne asti. Onnea ultraan!
VastaaPoistaVoi ei, ymmärrään huolesi niin hyvin! Täällä pidän kädet ristissä, että pikkuisella olisi kaikki hyvin.
VastaaPoistaVaraa ihmeessä ultra-aika, eiköhän siellä jotakin näy 6+ viikoilla, mikäli laitteet ovat hyvät.
Voimia ja halauksia!
Googlasin muumeja tänään ja tieni johti tänne blogiisi. Olen lukenut tätä nyt kyyneleet silmissä - voi minkä matkan olette tehneet.
VastaaPoista((Lapsettomuudesta olen jauhanut omassa blogissani pariin otteeseen, meille ei kumpikaan lapsi ollut itsestään selvä ja matkani varrella olen nähnyt kahden parin luovuttavan, yksi on aloittanut vasta "taistelun". Onneksi olen nähnyt myös onnistumisia ♥ Siis nimenomaan niitä kun luontoa on autettu.))
Seuraavaa päivitystäsi jännityksellä odotellen ♥
Mitä sulle kuuluu? Kuinka voit?
VastaaPoistaKäyn joka päivä kurkkaamassa, josko olisit kuulumisia kertonut.
Hali!