Työkaveri sai juuri vauvan, jonka piti olla meidän. Näin lapsellisesti ajattelen. Myönnetään.
Tammikuisen KU-episodin jälkimainingeissa työkaveri ilmoitti olevansa raskaana. LA samoihin aikoihin, kun meidän pienokaisen olisi pitänyt syntyä... Ja nyt työkaverin vauva syntyi. Ahdistaa, vituttaa, surettaa. En tietenkään ole kateellinen juuri siitä vauvasta, vaan vain surullinen ajatuksesta, että sama onni luvattiin meille joulukuussa, mutta otettiinkin raa'asti pois tammikuussa. Ja annettiin jollekin toiselle, aivan viereen, kuin kiusaksi.
Kiitti vaan elämä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voin vain kuviteella tuon tunteen. Itsekin kauhulla odotan marraskuun puoliväliä..
VastaaPoistaOlet ajatuksissani! Voimia!
Ymmärrän tunteesi.. Meidän haaveen piti toteutua joulukuun alkupuolella, mutta toisin kävi ja onnellinen odotus päättyi heti alkuunsa. Sen sijaan vauvoja saavat ystävämme ja sukulaisemme pian oman la:mme jälkeen. :(
VastaaPoista